Seisomapaikka ikkunan vierestä kiitos.

Jälleen kerran pitkän ja ahdistavan työpäivän jälkeen pitäisi vielä jaksaa tunkeutua Helsingin rautatieaseman pummien läpi IC-luokan junaan ärsyttävien turistien hidastellessa tiellä. Juna sattuu tällä kertaa lähtemään ajallaan joten olen kohtuu pirteällä päällä tilanteen huomioon ottaen. Tilanne muuttuu toki hetkellisesti, tai kenties lopullisesti huonompaan suuntaan kun vaunussa harhaillut paikkalipun omaava turisti tulee nillittämään että istun hänen paikallaan. No, en jaksa kommunikoida idioottien kanssa joten vaihdan sanaa sanomatta toisaalle etsimään vapaata paikkaa.

Noin kahden vaunun päästä semmoinen löytyykin. Istuudun alas ja otan takin pois päältäni junan saapuessa Pasilaan. Eikä menee aikaakaan, niin on taas paikkalipputuristi ahdistelemassa minua. Ei muuta kuin kamat kantoon ja taas etsimään kolmatta paikkaa. Tämä löytyy jostain parin vaunun päästä jälleen. Nyt ehkä saisin istua loppumatkan ja avaan jopa kirjan kuvitellessani, että olemassaoloni ja oikeuteni olisi turvattu.

Juna saapuu Tikkurilaan vaihtopaikalle jolloin tietenkin sieltä tuppautuu matkaan lisää pellejä pakollisine paikkalippuineen ja minä vaihdan viimeisen kerran paikkaa. Päätän seistä seuravaan tunnin meluisassa välitilassa vaunujen välissä, mihin toivoaksen VR:n kaltainenkaan paskafirma ei myy ainuttakaan paikkalippua. Tärkeilevä vanhalta viinalta haiseva lipunmyyjä kehtaa vielä tulla tarkistamaan kuukausilippuani eikä anna minulle selkeää vastausta onko junassa paikkoja, joihin ei tietokonepalvelu ole myynyt paikkalippuja. En viitsi enää puhua hänellekään koska hän ei ole sen arvoinen.

VR - sitä itseään

VR on kuten YLE. Sen tarkoituksena on saada asiakas tuntemaan itsensä paskaksi. Miten Yleisradio tähän sitten liittyy? No, sehän maksattaa kaiken asiakkailla ja tarjoaa ohjelmaa, mikä alkaa pitemmän päälle vituttamaan. On hyvin alentavaa katsoa kun rantaruotsalaiset askartelevat herraskartanoissaan sen sijaan, että tekisivät päivisin töitä. Miksi minä en voi nauttia elämästä vaan minun täytyy päivittäin matkustaa toiseen kaupunkiin töihin 70-luvulle jämähtäneillä kulkupeleillä?

Matkustaminen sinänsä on ihan mukavaa touhua mutta päivittäinen sikolätissä istuminen ei ole ihmisarvoista elämää. Tällä tarkoitan ns. taajamajunia joilla köyhät keskituloiset kulkevat työmatkansa.

• jaloille ei ole tarpeeksi tilaa jos olet onnekas ja pääset istumaan
• istumaan ei pääse koska vaunuja ei ole tarpeeksi
• naapuripenkissä haisee hiki tai deodorantti
• joku lakkaa kynsiään
• pummilla matkustava manne hölöttää niitä näitä
• teinipissis puhuu isoon ääneen kännykkäänsä koska hän on olemassa ja kaikkia kiinnostaa hänen tärkeät asiat
• viinalle haiseva konduktööri ramppaa edestakaisin levittämässä hajuaan
• kuulutukset, miksi työmatkalaisille tarkoitetussa junassa on kuulutukset VR WTF?

Lippujen hinnat ovat täysin järjettömällä tasolla. Hyvässä lykyssä saat maksaa kuukausittaisesta matkailusta pienen yksiön vuokran verran. Ja vastineeksi saat sitä itseään: sontaa. Tuntuu siltä että konduktyyreiksi pyrkii hieman samantyyppisiä luonteita kuin vartijakoulutukseen. Ihmissuhdetaidot ovat olemattomat ja aina vittuillaan. Luulisi että edes tuossa työssä olisi tärkeää osata kunnioittaa asiakasta. Mutta kun ei.